Italiassa

Yö oli tuskaisen kuuma, huoneessa ei ollut ilmastointia ainoastaan pieni tuuletin. Vaikka se pyöri täysillä lakanat tarttui ihoon kiinni.
 Puoli kahdeksan aikoihin noustiin ylös pakattiin , syötiin ja lähdettiin matkaan. Tarkoitus oli käydä järven toisella puolella tsekkaamassa yksi hotelli johon oltiin uimareiden kanssa suunniteltu uimaleiriä. Tie oli kuitenkin tukossa, kun joenpenger alkanut vuotamaan ja tie oli vedenpeitossa. Irmeli taas sekosi, ei ei kestä jos joku asia menee toisin kun se on suunnitellut. Se käski meidän vaan pyyhältää järven poikki :)

Päätettiin unohtaa koko jutta ja suunnattiin kohti La Corte  viinitilaa.  Me oltiin varattu sieltä huone, tarkoitus oli vähän juhlistaa meidän 25-vuotishääpäivää.  Matka sujui rattoisasti, tänään ei ollut ruuhkia ja aurinkokaan ei paistanut niin kuumasti. Oltiin tosin jätetty ne kalsaritkin pukematta...

Jossain matkan varrella nälkä yllätti ja ajettiin yhteen pienen pieneen kylää. Porukkaa istui kylän keskustassa ja katselivat meitä ihmeissään, kun kurvattiin siihen. Kimmo näki jonkun ravintolan tapaisen ja pyyhälsi sisään. Paikka oli aika epäilyttävän näköinen ja mä meinasin jo lähteä ulos, kunnes vanha mies tuli kysymään hautaanko syödä. Sen verran italiaa mäkin osaan. Sanottiin "si si" ja niin se vei meidät jonnekin takaosaan avas ovet ja siellähän koko kylä istui sunnuntai lounaalla. Ihan niin kuin olis tultu eläkeläisten päiväkeskukseen.

Ristorante jossain keskellä ei mitään

Meidät ohjattiin pöytään ja tarjoilija esitteli muiden annoksia ja niiden mukaan me sitten valittiin alkuruoaksi pinaattilasagnea ja pääruoaksi osso buccoa vihanneksilla. En muuten ollut koskaan ennen syönyt ossa buccoa italiassa ja yllätyin kun se maistui samallle kuin omatekemä:) Lasagne oli niin hyvää, että oli mennä kieli mukana. Päälle kannu viiniä ( mä jouduin juomaan - Kimmo kun ajaa), jälkkäriksi kahvia ja kakkua. Hinta 2 x 12 €

Olihan mukava lounas, hyvillä mielein jatkettiin matkaa. Ajeltiin pikkuteitä pitkin ja Irmeli pyöritti meitä taas miten sattuu. Maisemat oli aika kurjia. Hylättyjä kyliä, rutikuivaa maastoa, kuivia joenuomia. Auringonkukkapeltoja, mutta kukat oli ruskeita ja rutikuivia. Talot rapistuneita eikä ihmisiä näkynyt missään.  Oli vaikeaa usko, että täällä jossain pitäis olla upea viinitila!

Yhtäkkiä maisema kuitenkin muuttui ja edessä oli vihreitä rinteitä täynnä viiniköynnöksiä ja päärynäpuita. Itse La Corten viinitila oli upea ilmestys, just niin upea kuin olin kuvitellutkin.  Vanhat tilavat huoneet, kivilattiat, rautasängyt ja ikkunoista avautui upea maisema. Meillä oli kylpyhuoneessakin pieni parveke.

meidän kylpyhuoneen parveke

Viinitilan puutarhassa kasvoi päärynöitä

Ulkona oli uima-allas jonne me heti suunnattiin. Sen jälkeen suihkuun, nautittiin vielä lasilliset talon viiniä ilta-auringossa ennekuin mentiin syömään juhlaillallista.

Illallista syötiin 2,5 tuntia. Aloitettiin shamppanjalla, sitten tuli neljä erilaista antipastaa. Parasta oli savustettu liha rucolan ja parmesaanin kanssa, hyvää oli myös vasikka tonnikalakastikkeella. Antipastojen jälkeen tuli raviolia voi-salviakastikkeella, päälle spaghetibolognesiaa. Pääruokana oli pihvi ja ranskalaiset. Jälkkäriksi Kimmo söi cafepannacottaa ja mä otin valkosuklaamoussea. Päälle vielä espressot. Juomana oli talon viini. Kimmo söi siinä samalla vielä 5 sämpylää ja kulhollisen leiptikkuja :)

Ihana ilta ja ihana paikka, haluan tänne uudestaan!

• 300 km
• bensa 45 €
• tiemaksut 8 €
• lounas 24 € ( 2x 12)
• yö viinitilalla juhlaillallisella juomien kera 183 €

Tux- Gardajärvi

Lähdettiin aamulla aikaisin matkaan, jo ennen yhdeksää.
Aurinko paistoi, mutta oli viileää, kalsarit jalkaa - viisas valinta :)

Heti Italian rajan jälkeen alkoi ruuhkat ja silmänkantamattomiin jatkuvat jonot. Välillä me seisottiin jonossa, välillä puikkelehdittiin autojen välistä välillä mentiin hätätietä pitkin. Toiset autoilijat antoi hyvin tietä toiset ei halunneet väistää millään. Aurinko paahtoi tosi kuumasti ja kalsarit oli nyt taas liikaa...

Oli muuten tosi huono viikonloppu lähteä Italiaan, niillä nimittän loppui kesäloma just nyt!!! Ja kaikki tietysti palaa kotiin....

Autojonossa moottoritiellä

Onneksi maisemat oli upeat, oli kiva nähdä maissipeltojen jälkeen viiniköynnöksiä ja sitruspuita!
Ajettiin lähes taukoja pitämättä. Italian moottoriteiden varsilla ei pahemmin taukopaikkoja oo ja niihin harvoihin joita oli, oli valtavat jonot. Kaikki halus huilata välillä!

Uupuneina ja kuumissaan tultiin vihdoin Gardajärvelle.  Meidän hotelli, oli ikävä kyllä ihan toisessa päässä Gardaa, kun mihin tultiin. Joten jatkettiin vaan matkaa, päätä särki ja oli kuuma. En pahemmin jaksanut ihastella upeaa Gardajärveä..

Vihdoin ja viimein löydettiin hotelli. Se oli hyvin Italialainen; Hotel Eden.
Buranaa napaan ja  kävelylle rantaan. Herkuteltiin italialaisella jäätelöllä, ruokaa kun ei italiasta vielä tähän aikaan saa mistään.

Ruokapaikan löytäminen olikin sitten vaikeampaa.  Olis pitänyt olla etukäteen tehty varaus melkeen joka paikkaan. Löydettiin sitten yks "syöttölä", josta saatiin lasagnea ja salaattia.
Päätäsärki aina vaan joten palattiin hotelliin, mä painuin pehkuihin ja Kimmoa alkoi seurustella Irmelin kanssa.

• 370 km (joka matka kesti 7, 5 h!!!!)
• bensa 30 €
• ruoka juomineen 40,50 €
• Bensan hinta Itävallassa 1,25 €/l ja Italiassa 1,45€/l. Italiassa lähes joka asemalla on bensapojat tankkaamassa :)
• tiemaksu 18.80 €
• yö aamupalalla 72 €

Tux-Hintertux

Ihana maalaismaisema. Siellä tehtiin heinätyötkin vielä viikatteella ja haravalla

Aamupalan jälkeen haettiin kaupasta vähän sämpylää ja lähdettiin talsimaan kohti Hintertuxia.  Hintertux on jäätikkö, jossa voi lasketella vuoden ympäri. Jäätikön korkein kohta on 3476 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkein hissi vie 3250 metrin korkeuteen. Suomalainen alppihiihtäjä Sara Mustonen kuoli Hintertuxilla.

Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja jo aamulla mittari näytti +24. Tarkoitus oli mennä hissillä ylös jäätikölle asti, mutta ei sitten mentykkään. Hissimaksu oli nimittäin 25 € per henkilö. Niin eikä meillä ollut vaatettakaan tarpeeksi.

Polun varrella oli kaikke kivaa lapsille....

Näit sä oikein, kyllä se on villisika!

Kaukana taustalla häämöttää Hintertuxin hiihtokeskus

Nousu oli rankka vaikka vaikka ei noustukaan kuin 300 m ylöspäin. Matkaa metreissä tosin oli kilometrejä. Mentiin joen vartta pitkin, välillä ylös ja välillä alas. Ihanan näköistä maalaismaisemaa. Ihmiset teki rinteillä heinätöitä ihan perinteisin keinoin. Käsin niittämällä ja haravoimalla paaleihin kuivumaan. Tää taitaa muuten olla lehmien paratiisi, saavat kävellä vapaana miten haluavat, syödä heinää ja juoda raikasta vuoripurovettä.

Jääkylmää vuoripurovettä, se on niin kylmää, ettei siinä elä mitään. Ei kasveja eikä kaloja

mehiläispesä

majatalo rinteessä

Hintertuxissa oli  laskettel rinteet auki  ja kovasti porukkaa olikin menossa ylös sukset olalla. On se hassua kun meillä oli shortsit ja t-paita päällä ja selkä hiestä märkänä.

8 tuntia me taivallettiin, syötiin välillä evästä ja juotiin jääkylmää vettä purosta.  Se vesi purossa on niin kylmää, ettei siinä elä mitään. Tosi kirkasta ja jäätävää!!

Hotellilla saunottiin oikein kunnolla, siihen päälle sitten vielä pizzat +juomat (22 €). Illan viimeiset säteet nautittiin hotellin parvekkeella viinilasin kanssa.

Ajoissa nukkumaan, huomenna lähdetään valloittamaan Italiaa.

• 20 km kävellen

Taivaisiin

Herättiin aamlla jo enne seitsemää, ihmekös tuo kun uni tuli illalla jo ennen yhdeksää.
Nopeasti pesulle, tavarat kasseihinja aamupalan jälkeen liikenteesee.

Matka oli vaiheikas, varoitusmerkkejä löytyi vaikka minkälaisia. Piti varoa putoavia kiviä, jyrkkiä mutkia, traktoreita, hevosia, kapeita teitä, polkupyöriä, haukkoja, lehmiä,  kauriita sekä murmeleita

Murmeleita on siis syytä varoa!

Ajettiin 5111 m etriä pitkä tunneli. Mäet oli jyrkkiä, noustiin ylös ja tultiin alas useammankin kerran. Jyrkkyydet vaihteli 12-17%. Välillä oli tien reunoilla kaistoja ylöspäin, jonne sai ajaa jos jarrut petti. Välillä haisi kumi kun joku yritti liian isolla vaihteella laske alas ja jarruttaa samalla.

Ajeltiin monen tunnetun laskettelu keskuksen ohi. Niissä ei tosin ollut mitään katsottavaa näin kesällä, ei siellä ollut edes ihmisiä.

Käytiin ylhäällä Grossglocknerlla  joka on 3798 m merenpinnast. Aikamoinen tie, äkäsiä mutkia ja nousuja. Vähän mua pelotti, enkä uskaltanut oikein ihailla maisemia. Ylhäällä ilma oli raikas, mutta aurinkoinen. Maisemat uskomattoman upeat! Valkoisia kukkia joka puolella, upeat rinteet, puroja, lehmiä köllötteli siellä sun täällä. Siellä oli valtavasti motoristeja ja polkupyöräilijöitä liikkeellä,  oli yksi rullaluistelijakin matkalla kohti huippua. Raskaalta näytti, olis ollut mukava nähdä miten se tulee alas!!!

Haukattiin vähän evästä ja lähdettiin laskeutumaan alaspäin. Nyt mua ei enää pelottanut ja sain rauhassa ihailla upeaa maisemaa.

matkalla oli muutama hyytynyt auto.....

Kun oikein tarkkaan katsoo niin näkee niitä alppimaisemista nauttivia lehmiä

joko näkyy paremmin?

Meillä oli varattuna hotelli Tuxista ja matka sinne tuntui kestävän ikuisuuden. Vuorta ylös ja toista alas. Aina vaan.... Vaikka maisemat oli upeat, väsymys alkoi painamaan.

Matkaa hidasti vielä tiellä kulkevat lehnälaumat, jotka eivät halunneet antaa meille tietä.

Hotellilla oltiin vihdoin kello 18.  Vitsit alkoi olla jo vähissä, mutta hotelli oli kerrassaan niin upea että väsymys haihtui pian.

Hotel-Grani Jakober

Alakerrassa oli kylpylätilat, useita erilaisia saunoja, poreamme, hierovia suihkuja. Kyselin sitten respasta miten sinne pukeudutaan, tilat kun oli yhteiset miehille ja naisille.  Sanoi, että ihan niin kuin haluat, hotellissa ei ole muita kuin te tällä hetkellä. Siine siis, ja väsymys oli tipotiessään...



Saunan jälkeen lähdettiin kylille syömään. Kimmo tilas paikallista pyttipannua - oli kuulema tosi hyvää. Väsyneinä takaisin hotellille ja pehkuihin.

• 400 km
• bensa 80 €
• 10 pv moottoritiemaksu Itävällassa 4 €
• Tiemaksut 18 € (ylös Grossneglocknerille)
• yö aamupalalla ***** hotellissa 67 €