Matkaa oli alle 100 km, mutta tietöiden takia jouduttiin vähän kiertelemään ja matkaan kului aikaa reilu 1,5 tuntia. Tottahan me pysähdyttiin kerran kahville, Veka ja Sauli joivat talon viiniä jälkiruokakulhoista. Paksua kuin häränveri ja makeaa kuin mummummehu, näin pojat kuvailivat sitä :)
Tie oli inhottavan mutkaista, mutta kun piti ikkunat auki niin se sujui aika hyvin. Matkalla näkyi muutamia alueita joissa oli ollut metsäpaloja, tosin tänä vuonna niitä on ollut yllättävän vähän.
Perillä mentiin ensimmäiseksi syömään, valittiin lounaspaikaksi viinitila Pacheca. Mä tilasin grillattuja lampaankyljyksiä ja voi taivas kun oli hyviä, en muista milloinka viimeksi olisin niin hyvää ruokaa syönyt. Jälkiruuaksi vielä Maailman parasta (niin luki menussa) suklaakakkua pistaasijäätelön ja vadelmahillon kera. Hyvää sekin! Niin ja viini, ah :) Käytiin ruoan päälle vielä tilan viinikaupassakin, mutta oli sen verran tyyriitä ettei nyt ostettu, oon maistellut niitä jo ennekin. Viime kerralla Kimmo osti kolmen litran pulloja muutaman.
Maisteltiin vielä puutarhassa tuoreita viikunoita suoraan puusta...taivaallisia!
www.quintapacheaca.com/
Tämä jäi lampaankyljyksistä |
Maailman parasta suklaakakkua |
Ajeltiin sitten eteenpäin ja ihailtiin maisemia, noustiin ylös kohti Sandemanin viinitilaa ja tottahan toki miesten piti päästä käymään kaupassakin.
Olisiko nämä jo valmiita poimittavaksi |
Sandeman is The Sandeman |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti