tiistai 20. kesäkuuta 2006

Kohti kotia

Göteborgin satamassa klo 9.00. Edellisenä päivänä avattu Göta tunneli sai Irmelin taas ihan sekoamaan. Aikamme pyörittyä oikea tie löytyi.

Tylsää ja raskasta ajaa tuttuja teitä.

Tukholmassa oltiin kolmen jälkeen. Vierailtiin Bakhtiareilla ja odoteltiin laivan lähtöä.

Laivassa meillä oli hytti tanssisalin alapuolella ja jumputus jatkui pitkälle aamuun. Kun se loppui alkoi sumutorvi huutamaan vartin välein.  AAH, aamulla oli ärtynyt olo, onneks edessä on viimenen taival.
Sain vielä yllättävän paljon pakattua nestemäisiä laivatuliaisia kyytiin :)

Ajomatka Turusta sujui ongelmitta, ei pahemmin pysähdelty. Kotona oltiin jo kello yksi ja koirat oli seota kun kuulivat tutun moponäänen.

Yhteenvetona matkasta:
  • Upea reissu
  • Hyvä valinta Göteborg-Kiel
  • Saksassa huonot tiet, paljon liikennettä ja tietöitä
  • Ranskan moottoritiet loistavat, hyvät palvelut taukopaikoilla. Halvempi hinta motoristeille.
  • Boxiin sopii yllättävän paljon tavaraa, mutta vielä vähemmälläkin pärjää :)
  • Pieni kylälaukku oli hyvä. Kylmäkallet sai jäädytettyä hotelleissa.
  • Hotellihuoneet ainakin osittain kannattaa varata etukäteen - tulee halvemmaksi.
  • Jos ajelet helleaikaan - ilmastoitu huone on poikaa!
  • Ajopäivistä ei kannata tehdä liian rankkoja
  • Ajamalla max 120 km/h säästää bensakuluissa
  • Ota talkkia mukaan hiertymiä varten :)

sunnuntai 18. kesäkuuta 2006

Menoa

Pilvinen aamu, mittarissa +24.
Liikkeellä kello 9.
Uusi polttimo takavaloihin, öljyä lisää koneeseen, paineet kohdalleen renkaissa.
Tarkistetaan vielä Irmelin asetukset :)

Tänään kuski ja Irmeli teki hienoa yhteityötä. Kielissä oltiin jo kello kolme ja laivassa kello neljä.

Kannelle nauttimaann iltapäivän auringosta ja oluesta.

Päivän kilometrit 460
Bensa 40 €

Kimmo vähän testaili mopoa
  • maximinopeus tällä lastilla 170/h
  • ajovauhti 120 km/h = bensaa alle 6 litraa/100 km
  •  ajovauhti 140-145 km/h = 7 litraa/100 km

lauantai 17. kesäkuuta 2006

Viinilaaksossa

Aamulla mentiin alakertaan syömään mummelin tekemää aamupalaa. Mummeli istui vieressä ja yritti kovasti jutella. Hyvin me juttua saatiin aikaan vaikka mun saksankieli ei hääviä olekkaan. Kimmo tosin illalla ihmetteli, ettei se näin monen yhdessä olo vuoden jälkeen ollut tiennyt mun osaavan saksaa. Tulkkasin sille, niin hienosti viinitarhan luennoitsijaa. Voi tietysti olla, että musta kissa auttoi asiassa :)

Näkymä aamulla parvekkeelta

Puoli yhdeksän aikoihin oltiin jo liikenteessä - ihailemassa upeaa laaksoa!
Polkupyöräilijöitä oli heti aamusta liikenteessä, samoin moottoripyöräilijöitä. Jossain pikkukylässä juotiin kahvit ja syötiin taivaallisen hyvät leivokset (2 x 2 €). Leipomisen ne osaa täällä Saksassa!







Cochemissa käytiin katsomassa linnaa vähän lähempää.




  

 

Cochemista jatkettiin Koblenziin, syötiin kiinalaisessa ja lähdettiin etsimään PAIKALLISTA moottoripyöräliikettä.  Kimmo installoi tiedot Irmelille ja niin lähdettiin matkaan. Melkeen tunti oli jo ajeltu eikä liikettä näkynyt missään, Irmelikin kertoi, että matkaa olis vielä tunnin verran. Mä aloin jo hikeentymään kuskille ja pakotin sen pysähtymään ja tarkistamaan minne ollaan oikein menossa.  Liikkeen nimi ja osoitekin oli oikea, mutta kaupunki oli väärä. Muutaman kirjaimen ero.......
No, löytyihän se liike vihdoin. Porukkaa tuli ihailemaan meidän pyörää ja ihmettelivät miten ihmeessä me ollaan Suomesta menty Espanjaan moottoripyörällä.

Mukaan kaupasta lähti vesitiivis säkki ja toinen pienempi pussukka. Viinilaaksosta oli tarttunut mukaan muutama viinipullo ja nyt alkoi boxit olemaan vähän täynnä :)

Sitten oli tarkoitus jatkaa matkaa Dorthmundiin 66 km, mutta kun vihdoin löytyi moottoritie ja sitä jonkun aikaa ajeltua Irmeli käsi meidän kääntyä pois moottoritieltä. Lähti sitten kuljettamaan meitä pitkin asutuslähiöitä - Kimmo kurvas taas moottoritielle - Irmeli käski kääntyä pois- Kimmo taas kurvas moottoritielle .  Irmeli neuvoi rauhassa, mutta kuski kävi kuumana, tehden aika uhkarohkeita liikkeitä, kunnes vaimo hermostui kyydissä! Siinä sitten tuli vaihdettua jokunen sana kiihkeään äänen sävyyn, juotiin siinä sitten muutama pullo vettäkin.... Päätettiin, että mennään moottoritielle ja pysähdytään seuraavassa taajamassa/kaupungissa.  Se oli puolentunnin kuluttua ja paikka nimeltä Wuppenthaal. Matkaa Dorthmundiin 100 km :)

Kello oli jo aika paljon ja takalamppukin oli hajalla, joten otettiin ensimmäinen hotelli
Hotell Ibis 107 € aamupalalla, etukäteisvarauksella olis hinta ollut vain 68 €
Kilometrit 380
Bensa 50 €

Illalla selvisi syykin Irmelin sekoiluun; Kimmo oli muuttanut edellis iltana asetuksia. "Vältä moottoritiet - koska haluttiin ajella pikkuteitä viinilaaksossa :)

perjantai 16. kesäkuuta 2006

Kohti Saksaa

Aamulla oli pilvistä ja näytti siltä, että alkaisi satamaan. Oltiin liikenteessä jo klo 8.30. Irmeli vei meitä pitkällä kaavalla moottoriteitä pitkin.

Ajeltiin ensin kohti Nancya ja sieltä Luxemburgiin. Tankattiin siellä halpaa bensaa 1 €/ litra.  Auronkokin löysi meidän sieltä :)

Irmeli vähän sekoili Moselin laaksoon mentäessä, mutta löytyi se Zell sieltä loppujen lopuksi. Nätti pieni kaupunki (?), jyrkät rinteet täynnä viiniviljelmiä, leveä joki ja sen varrella sieviä pieniä taloja. Jokea pitki lipu hiljalleen veneitä ja joen reunoja pitkin liikkui pyöräilijöitä nauttien maisemista.

Löydettiin Zimmerhause, josta löytyi meille huone aamupalalla ja parvekkeella, 50 €/yö. Talon emätä oli varmaan lähemmäs 80 v. mummeli.

Pesulle ja tutustumaan itse kaupunkiin/kylään. Syötiin reissun parasata ruokaa, eikä edes maksanut paljoa!

Lasku Moselin-laaksoon


Näkymä meidän parvekkeelta







Maisteltiin sitten paikan viinejä, jotka on pääasiassa valkoviinejä. Kimmo joutui heti "Mustan kissan"-lumoihin ja kyseli jo tarhurilta pääsiskö töihin ensi syksynä. Lupas heti ottaa ruokapalkalla, saa kuulema ottaa kavereitakin mukaan!  Aamulla Kimmo kyllä tuöli toisiin aatoksiin, kun tajus kuinka jyrkkiä ne rinteet todella on.
Näiltä rinteiltä Kimmo meinas leipänsä tienata :)

Päivän kilometrit 420
Bensa 40 €
Jyrkin lasku 17%
Lämpötila +30

torstai 15. kesäkuuta 2006

Ajelua Ranskassa

Aamulla herättiin taivaallisen hyvään tuoksuun! Alakerrassa paistettiin croissanteja.  No niitä reippaasti poskeen kuuman kaakaon kera, päälle vielä appelsiinimehua.  Ja nopeasti kamat kyytiin, kaupasta vähän evästä mukaan - Ranskalasia juustoja, patonkia, hedelmiä, oliiveja. Matkaan kohti Mendeä ja siitä tietä numero 88.
 Upeita maisemia, maalais idylliä... Ajettiin Mini-Pyreneitten huipulla. Ranskalaiset lehmät köllötteli kyljellään auringonpaisteessa.  Haukat kaarteli meidän yläpuolella. Välillä oli jyrkkiäkin laskuja 7-8%, tie oli mutkittelevaa.  Kyllä oli ihanaa!  Jossain laitumella sitten nautittiin ranskalainen picnic-lounas.







Vuoristosta jatkettiin sitten matkaa kohti Dijonia. Matkalla nähtiin taas kolari.

Yövyttiin ja syötiin Kyriad Hotellissa 132 euroa
Päivän kilometrit 540
Bensa 50 euro

keskiviikko 14. kesäkuuta 2006

Salvador Dali

Aamulla herättiin auringonpaisteeseen, tulossa oli taas kuuma päivä. Vähän väsytti yöllisen ilotulituksen jälkeen.... Hotellin aamupalalla oltiin ainoa heteropari :D

Aamupalan jälkeen pakattiin mopo ja suunnattiin pyörä kohti Figueresta.  Irmeli ehdotti meille paluuta moottoritielle ja parinkymmenen kilomeriä pidempää lenkkiä... Me kuitenkin ajateltiin ihan omilla aivoilla ja päätettiin mennä suorintatietä läpi Barcelonan ja aamuruuhkan.  Eli kesti jonkin aikaa, että pääsiin kunnolla matkaan. Mopo oli kovilla siinä helteessä madellessa!

No, Irmeli hyväksyi meidän valinnan ja ohjas meidät kiltisti perille Salvador Dalin museoon. Paikka oli aivan uskomaton ja todella näkemisen arvoinen.  Jo itse rakennus oli upea.  Suosittelen kaikille jotka sielläpäin liikkuu!

Teatro-Museu Salvador Dali



"Mae Westin huulet"-sohva

Merelle alasti katsova Gala, joka 20 m päästä on muuttunut Abraham Lincolnin muotokuvaksi (1975)

Väkeä oli valtavasti ja kierreltiinkin suht reippaasti museon läpi. Istuttiin hetki terassilla ja haukattiin vähän suolapalaa. Ja matka kohti Ranskaa alkaa....

Iltapäivällä saavuttiin Millaun kylään ja nähtiin/ajettiin maailman korkein riippusilta. Näky oli mahtava! Muutenkin maisemat oli upeat; jyrkkiä mäkijä, rotkoja ja laaksoja. Korkein kohta oli 800 m ja jyrkin lasku 7%. Kaiken lisäksi ihania ranskalaisia kivitaloja.




Millaun silta




Wikipedia
Millaun maasilta
Ajokaistoja A75 autorouten neljä kaistaa + kapea hätäkaista keskellä
Ylittää Tarn-joen laakson
Sijainti Millau, Aveyron, Ranska
Siltatyyppi Vinoköysisilta
Pisin jänneväli 342 m
Pituus 2 460 m
Leveys 32 m
Korkeus 343 m
Liikenne päivässä 11 912 autoa (2006)
Avattu liikenteelle 14. joulukuuta 2004
Tullimaksu 5,40€ - 7,00€ henkilöautolta
Millaun maasilta (ransk. le Viaduc de Millau) on vinoköysisilta, joka ylittää Tarn-joen laakson lähellä Millauta eteläisessä Ranskassa Aveyron'n departementissa. Sillan suunnitteli Norman Foster yhteistyössä ranskalaisen siltainsinöörin Michel Virlogeuxin kanssa. Millaun maasilta on maailman korkein ajoneuvoilla ylitettävä silta. Sillan korkein kohta yltää 343 metriin – hiukan korkeammalle kuin Eiffelin torni, Empire State Building on vain 38 metriä korkeampi. Viralliset avajaiset olivat 14. joulukuuta 2004, liikenteelle silta avattiin kaksi päivää myöhemmin. Silta on osa A75 moottoritietä, joka yhdistää Clermont-Ferrandin Pézenas'n.
Hotelli Tourtelista saimma halvan yösijan; 55 euroa aamupalalla. Huone ei tosin ollut häävin suuri, toisen piti olla sängyn päällä kun toinen liikkui. Hotelliin ei muuten sitten saa tuoda lemmikkieläimiä!!! Respassa vanha rouva kysyi meiltä monta kertaan onko meillä koiraa. Yritettiin selittää, että ollaan moottoripyörällä liikkeellä joten ei ole koiraa.... useamman kerran. Kun vanharouva vihdoin uskoi, ettei meillä todellakaan ole koiraan, niin sanoi" täällä ei saa tupakoida". Kerrottiin, että me ei tupakoida - rouva siihen "tulee sakkoa, jos tupakoitte!"

Hotel Tourtel, meidän huone oikealla ylhäällä.
Illalla käytiin kävelemässä ja ihastelemassa paikkoja. Syötiin hyvä illallinen; salaattia, lasagnea, omenapiirakkaa + kannu viiniä 24 euroa yhteensä kahdelta. Halpaa ja hyvää!!!

Päivän kilometrit 550, bensa 40 euroa.

tiistai 13. kesäkuuta 2006

Taas matkaan

Torreviejasta lähdettiin klo 9.30, aurinko paistoi ja mummun kukat kukki ihanasti. Ne puhkes täyteen loistoonsa saatuaan vähän vettä.  Lämpöasteita oli reilusti jo heti aamusta. Mentiin rantatietä pitkin Alicanteen. Matkalla oli satoja vaaleanpunaisia flamengoja aamupalalla.

Sitgesissä oltiin puoli neljän aikoihin. Kierreltiin ja etsittiin hotellia.  Näyttivät tosi kalliilta ja muutamissa sanoivat meille heti "no!" kun näkivät meidän tulevan moottoripyörällä. Lopulta löydettiin meille sopiva rantahotelli Hotel Arcadia


Sitges on Barcelonan alueeseen kuuluva pikkukaupunki; lapsiperheiden ja homoparien suosima lomapaikka. Ja sen kyllä huomasi :)  Siellä on 17 uimarantaa ja sitä pidetään yhtenä parhaista Välimeren rantalomakaupungeista.

Hotelliin kirjautumisen jälkeen mentiin heti rannalle ja uitiin viimeiset kerrat Välimeressä - tällä reissulla.

Sitgesin rantamaisema on kuvattu useissa maalauksissa...

Kierreltiin vähän vanhassa kaupungissa ja hotelliin palattiin ajoissa. Nautittiin viimeiset auringonsäteet parvekkeella ennen nukkumaan menoa. Yöllä sitten herättiin valtavaan paukkeeseen, hotellin ikkunat vaan helisi. Kesti hetken ennenkuin tajuttiin mistä oli kyse.  Ilotulitus joka jatkui ja jatkui ja jatkui.... meille ei tosin koskaan selvinnyt miksi!

maanantai 12. kesäkuuta 2006

Aurinkoa Torreviejassa 11.6-13.6

Nautiskelua ja huilailua auringossa.
Uitiin hurjissa laineissa sekä kelluttiin uima-altaalla.
Illalla herkuteltiin; grillattiin lihaa ja juotiin viiniä.





Kerättiin voimia jatkaa matkaa!!

lauantai 10. kesäkuuta 2006

Sataa vettä :(

Aamulla herätys ennen seitsemää, väsyttää tuli nukuttua huonosti. Vettä sataa kaatamalla!!!!
Aamupalalla ei ole ketään muita kuin me. Yöllä tosin naapurihuoneesta kuului kovaa juhlimista, joten ei olla täällä yksin.  = syy siihen, että nukuin huonosti!

Tien päällä oltiin yhdeksän aikoihin, silloin sade oli jo lakannut. Käytiin katsomassa roomlaisten rakentamaa vesiverkostoa ja sitten moottoritielle.

Roomalainen akvedukti Passey Arquelógic lähellä Tarragonaa
Jonkun matkaa ajettua alkoi uudelleen satamaan, välillä sitä tuli niin kovaa, että oli pakko pysähtyä. Valencian kohdalla sitten onneksi alkoi kirkastumaan ja loppumatka sujui auringon paisteessa.

Vähän ennen Torreviejaa oli pakko pysähtyä ja vähentää vaatetta.  Eli pieni striptease-esitys tienvarressa. Vähän autoilijat katseli ihmeissään mitä mä touhuan, mitäs siitä :)

Oli upeat maisemat avautui, kun laskeuduttiin takaisin rannikolle; turkoosia vettä!!!

Mummun ja vaarin kämppä löytyi helposti ja pyörä laitettiin parkkiin klo 15.30. Äkkiä altaaseen ja sitten hakemaan ruokaa. Lämpöä +28.

Päivän kilometrit n. 500 km ja bensalasku 32 euroa.