Huh, että on kuuma +40, eikä tuulen häivää! Ollaan Jerezissä Ibis hotellin uima-altaalla, kello on 15.10 ja on niin polttava aurinko, että on pakko istua varjossa siemailemassa sangriaa.
Aamulla herättiin jo klo 5.30, syötiin reippaasti ja matkaan päästiin 6.30. Oli vielä pimeää, mutta lämpömittari näytti jo +28. Irmeli (taas kerran) lähti viemään meitä vähän ihme kautta, mutta Kimmo totteli nöyrästi. Pidemmän kautta me mun mielestä tultiin, mutta mitäpä sitä kakkos vaimon reittejä kyseenalaistamaan.... Tultiin Jereziin sisämaan eli Sierran Nevadan ja Sevillan kautta. Ylhäällä vuorilla oli aamusta vielä niin kylmä, että mulla oli hanskat kädessä ja kamera taskussa. Harmitti jälkeenpäin oli maisemat niin upeat. Näkyi siellä huipulla olevan vielä luntakin. Välillä tuli paksusumu ja ilma jäähtyi niin, että piti lisätä vaatetta.
Vuoriston jälkeen alkoi oliiviviljelmät; puita oli silmänkantamattomiin siisteissä suorissa riveissä. Kun pysähdyttiin syömään ja tankkaamaan tunsi oikein oliivientuoksunkin. saatiin siinä samalla uusi ystäväkin; söpö kulkukoira jolla oli tosi paha purentavika. Sai se kuitenkin niillä onnettomilla hampaillaan vesimelonia syötyä. Mulla ei ollut muuta tarjota!
Tiet tänne oli tosi hyvässä kunnossa vaikka eivät maksullisia moottoriteitä ollutkaan. Ruuhkaakaan ei ollut vaikka elokuun on espanjalaisten lomakuukausi, oli tainneet suurinosa lähteä liikkeelle jo viikonloppuna.
Nähtiin muuten matkalla korppikotkkin. tai niinn mä ainakin uskon! Se laskeutui siihen tienreunaan tutkailemaan saalista. Iso ja ruma se oli, hyi olkoon!
Mutta nyt tarttis lähteä tutkailemaan kaupunkia ja ehkä maistelemaan vähän viiniä, kenties flamecoesityksen siivittämänä....
Kilometrit: 640
Bensa 40 €
Tiemaksut 5.60 €
Hotell Ibis 72€/yö x 2
Pihvi, salaatti, viini x 2 = 55 €
Ilta kierrelty kaupungilla. Tosi nätti kaupunki, paljon vanhoja rakennuksia, viinikauppoja ja pieniä aukioita, ja jokapuolella kasvoi sitruspuita. Mahtaa olla kaunista sillon kun ne kukkii puhumattakaan siitä tuoksusta!
Tarkoitus oli mennä katsomaan vähän flamencoa, mutta kun oltiin syöty niin molemmat oli niin väsyneitä, ettei jaksettu. Ajateltiin vähän kierrellä kujia ja mennä sitten ajoissa hotellille, mutta aikamme kierreltyä oltiin ihan hukassa ja yllättäen hotellille oli aikamoinen matka. Vihdoin ja viimein, jalat rakkuloilla päästiin hotelliin. Kello oli kaksitoista ja matkamiehet rättipoikki, unta ei kauaa tarvinnut odotella.
 |
| Appelsiinipuita |
 |
| Tio Pepen Sherrytilalta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti