Ja helteet jatkuu, mutta niin tuntuu jatkuvan siellä kotosuomessakin. Tehdään kuulema lähes päivittäin uusia lämpöennätyksiä!

SM-kisat on ohi ja niin toi Jameskin mitalin kotiin, hienosti 200 rinulista. Ja uudella omallaennätyksellä. Nyt sitten jäädään odottelemaan seuraavia. Talvella onkin mukavaa kun lyhyenradan SM-kisat on Vaasassa, ei tarvitse hotellin nurkissa luuhailla. Harmi vaan kun ne sattuu just mun synttäriviikonloppuun. Mä kun olin ajatellut silloin viettää isot juhlat. Mutta voihan ne juhlat siirtää vaikka viikolla eteenpäin...

Toissapäivänä lähdettiin rannalle kun Kimmo heräs, se on taas ollut yövuorossa. Vesi oli alhaalla ja oli valtavasti tullut meriheinää rantaan. Kimmo kyllä kävi uimassa haikaloja ja meriheinää uhmaten. Mä en voinut kun oli vielä tikit sormessa.....
Otin ne muuten pois sitten illalla. Oli vähän hankalaa kun reunimmaiset oli niin tiukalla, eikä mulla ollut kunnon saksia. Loppujen lopuksi kynsileikkurilla sain langat katki. Tuntui inhottavalta vettä ne irti, se lanka kun oli semmosta karheaa paksua karhuhlankaa. Mutta haava oli tosi siisti, eikä yhtään merkkiä tulehduksesta. Mikä on uskomatonta kun ajattelee tätä hellettä ja kosteuspitoisuutta.

Meillä oli muuten poreamme ihan homeessa!!!! Mä olin jo muutaman päivän valittanut, kun tuntuu niin inhottavalta hengittää ja silmiä kirveltää. Käväsin sitten katsomassa sitä kylppäriä, jossa oli ollut se vesivuoto. No seinälaatta joka oli putkenkohdalla, ja oli fiksusti teipattu seinään kiinni, oli irronnut ja pudonnut kylpyammeenpohjalle. Sen alle oli sitten todennäköisesti jäänyt kostetutta ja koko ammeenpohja oli vihreän homeen koristelema. Ei ihme, että henkeä ahdisti ja silmiä kirvelsi. Ei muuta kun kloritea kehiin ja amme puhtaaksi. Se homeinen laatta on vielä siinä seinustalla, mulla kun ei ollut teippiä :) millä laittaa kiinni. No enää muutama viikko tässä niin sitten onkin jo lähtö kotiin. Sopivasti alkaa ruisleivät ja kaurahiutaleet olemaan lopussa. Munkkeja pitäis vielä leipoa, kun on tota hiivaa ja kardemummaa jäljellä. Mulla vaan ei oo enää sellasta sokeria millä sais ne sokeroitua. Täällä kaupoissa oleva sokeri on vähän erilaista, se on sellaista vähän niinkuin kosteaa ja isokiteistä, se ei tartu munkkien pintaan.

Eilen ostin vihdoinkin kaupasta sieniä, joita oon monena päivänä jo nuuhkinut ja käpälöinyt. Hyvälle tuoksuvia ruskeita sieniä, ei hajuakaan mitä lie olleet. Tein niistä kuitenkin sienikastikkeen pastan kanssa ja voi pojat kun oli hyvää. Laitoin sekaan vielä sulatejuustoa, joka oli jäänyt juhannuksesta ja viimeiset siivut pekonia. Nyt odotellaan jännityksellä tuleeko sivuoireita.....