Mount Tai

Taas uusi päivä. Pohkeet ja etureidet on kipeänä vaikka eilen oli ”lepopäivä” kuntosalilta. Kimmon työkaverin Kaitsun avovaimo Tanja, äiti Anja, Leo ja Aleksi ovat täällä lomailemassa ja päätettii yhdessä lähteä käymään Mount Tailla – Taishan´lla – Pyhällä vuorella.

Tai Shan (Taisan) on Kiinan perinteisessä kansanuskossa pyhä vuori, se kaikkein pyhin. Se on erityisen pyhä taolaisen luonnonmystiikan kannattajien joukossa. Vuoren karuilla rinteillä uskotaan lukuisten jumaluuksien asuvan. Vuoren koreimmalla huipulla on temppeli, Jadekeisarin temppeli, jonka ovat pystyttäneet Kiinan keisarit. "Jade Keisari on kaikkien taivaiden ja kuolemattomien keisari sekä tuhansien henkien korkein jumaluus. Kaikki muut jumaluudet ja henget lähestyvät häntä jonossa - aivan kuten ministerit lähestyvät maallista keisaria."

Vuoren huippu on ollut Kiinan keisarien pyhiinvaelluskohde, jo vuodesta 2000 eKr. Kommunismin myötä pyhiinvaellukset väheni, mutta myös Mao lausunut kuuluisat sanansa ”Itä on punainen” juuri Taishan vuorella katsellessaan auringonnousua. Vuorelle voi nousta kahta eri reittiä, portaita on 6 239 (400 kerrostalon verran). Tai sitten nousta hissillä :)

Vuorella on nähtävänä 22 temppeliä, 819 kivipaattaa ja 1018 muistokirjoitusta! Osa kirjoitettuna korkealle vuorenseinämiin.

Liikkeelle lähdettiin jo aamuvarhain (klo 6.00), jotta ehdittäisiin kotiin takaisin ennen pimeän tuloa. Täällä ajaminen pimeällä on nimittäin uhkarohkeaa, kun liikenteessä on, jos jonkinmoista kulkupeliä ja useimmat ajaa ilman valoja! Kuskina meillä oli nuori kiinalaismies, jolle kolmen tunnin ajomatka oli liian rankkaa. Se nukahti moottoritiellä, onneksi Kimmo ehti saada ratista kiinni ennen kuin törmättiin aitaan. Paluumatkallakin se alkoi parin tunnin ajon jälkeen pilkkimään ja oli pakko pitää pieni tauko. Kotiin ei sitten ehdittykään ennen pimeää, mutta hengissä kuitenkin. On tämä liikennekulttuuri täällä aika omituista, ohittaa voi mistä tahansa vaikka tienpenkereen kautta. Yks kas meitä tuli moottoritiellä auto vastaan, siis väärään suuntaan, vilkutteli meille vaan valoja ettei ajeta päälle.

Pikkukaupunki Tai`an saavuttiin yhdeksän aikoihin ja reippaina ajateltiin tehdä alkumatka jaloin, siis hisseille asti. Vaikka meille suositeltiinkin linja-autokyytiä! Aurinko paistoi jo aika lämpimästi ja tunnin marssimisen jälkeen hiki virtasi selkää pitkin, mutta mutkat ylöspäin vaan jatkui ja jatkui. Alettiin siinä sitten viittoilla ohiajaville linja-autoille ja lopulta yksi poimikin meidät kyytiin. ONNEKSI! Matkaa hisseille oli nimittäin vielä 5 km.

Päätepysäkiltä jatkettiin sitten matkaa hissillä, vaikka useimmat matkaoppaat suosittelee portaitanousemista. Ylös toista reittiä ja alas toista, näin matkasta saisi kaiken irti. No hissillä me noustiin nopeasti ja näkymät oli upeat. Alas päätettiin kuitenkin tulla portaita.

Välipalaksi sipulilättyjä

Paikka oli vaikuttava, pyhiinvaeltajia ja turisteja oli paljon vaikka olikin arkipäivä. Onneksi oli aurinkoista, niin sai kunnolla ihailla näkymiä! Meillä ei ollut evästä mukana, joten ostettiin sipulipannukakut húikopalaksi.

Alaspäin lähdimme tulemaan kello yhden aikoihin ja matka kesti kaiken kaikkiaan kaks tuntia. Mitähän ylösnousu olis kestänyt? Alkumatkan portaat oli todella jyrkät ja askelmat kapeat sekä kaltevat. Sydänkylmänä niitä sitten laskeuduttiin. Onneksi ne vähän matkan päästä loivenivat ja tuli välillä tasanteita. Vastaan tuli miehiä, jotka kantoivat olkapäillään valtavia kuormia, ruokaa ja juomaa myytäväksi kulkijoille. On siinä ansiot tiukassa!

Puolivälissä portaita yhden pikkutemppelin edessä istui vanha kiinalainen mies, jolla oli pitkät valkoiset hiukset. Hymyilin sille ja niin se tuli mun luokse otti kädestä kiinni ja halasi lujaa. Siitä varmaankin sitten sai voimaa loppumatkalle :)
Päivä oli uskomattoman hieno, harmi ettei sieltä otetut valokuvat kuitenkaan anna täyttä oikeutta sille mitä nähtiin ja koettiin.

 

Rukousnauhoja

Nämä isot marmorikivetkin on tuotu tänne joskus. Kantamalla!

Nämä portaat alaspäin oli aika hurjat, eikä kaidetta mistä pitää kiinni.

Reippaat kauppiaat tuo kaiken myytävän portaitapitkin

Tässä tämä tarina Taishanin synnystä:
Kiinalaisen mytologian mukaan alussa oli pimeys ja kaaos. Sitten pimeydessä muotoutui muna. Munan sisällä nukkui ja kasvoi kaikkien olevaisten alku, jättiläinen Pangu. Eräänä päivänä Pangu ojenteli suunnattoman suuria jäseniään ja silloin muna rikkoutui.
Munan kevyempi puolisko kohosi ylös ja siitä muodostui taivas ja painavammasta puoliskosta muodostui maa. Pangu pelkäsi, että munan puoliskot kasvaisivat uudestaan yhteen ja asettui niiden väliin seisomaan pitääkseen niitä erillään. Pangu kasvoi kasvamistaan kasvaen 10 jalkaa joka päivä aina 18000 vuoden ajan ja loitonsi siten taivasta ja maata yhä kauemmaksi toisistaan. Viimein Pangu asettui uupuneena makaamaan, nukahti eikä koskaan enää herännyt.
Pangu'n kehosta syntyi maailma ja sen elementit. Hänen lihansa muuttui maaksi ja luunsa kallisarvoisiksi kiviksi ja mineraaleiksi. Hänen verestään syntyivät joet ja hänen äänestään ukkonen. Hänen kehostaan kasvoi keskusvuori ja päästään ja raajoistaa viisi pyhää taolaista vuorta.
Taishan, eli vuori nimeltä Tai, muodostui Pangun päästä ja siitä tuli kaikkein kunnianarvoisin viidestä pyhästä taolaisesta vuoresta